Anton Tšehovin suomennetut kertomukset
Tšehov-sisältöni on kutistunut vain kertomuksia, tai novelleja, käsittäväksi. Näille sivuille on koottu (melkein) kaikki Tšehovin kertomukset, joista minulla on suomennostieto. Kertomuksia on 219. Viimeisin lisäys on Nimipäivä, lisätty 10.11.25. Monista kertomuksista on tehty useita suomennoksia, mutta kaikista ei sivuillani ole tarkkoja julkaisutietoja.
Jonkinlainen luettelo Tšehov-julkaisuista löytyy sivuiltani täältä ja Tšehovista kirjoitetusta täältä. Kansalliskirjaston Digi-palvelusta löytyviä varhaisia suomennoksia olen koonnut tänne.
Sivuilla näytetään nyt suomennosten kaikki nimiversiot, kertomuksen alku kuitenkin vain niistä, jotka syystä tai toisesta kantavat arvonimeä "valittu". Nuoli 
vie kertomuksen, ei suomennoksen sivulle.
A E G H I J K L M N O P R S T U V Y
H
Haaveita
Metšty | Мечты 
Kaksi maalaispoliisin apulaista — toinen mustapartainen, tanakkarakenteinen, jonka tavattoman lyhyet jalat näyttävät takaa katsottuna alkavan paljon alempaa kuin muiden ihmisten, toinen pitkä, laiha ja suora kuin seiväs, leuassa laiha tummannpunertava parta — on saattamassa kihlakunnan kaupunkiin kulkuria, joka on unohtanut henkilötietonsa.
[Suom. Juhani Konkka]
Kunnansairaala. Avioliittohankkeissa lomalle matkustaneen lääkärin poissa ollessa sairaita ottaa vastaan välskäri Kurjatin, lihava, neljissäkymmenissä oleva mies, joka on pukeutunut raakasilkistä ommeltuun, kuluneeseen takkiin ja repaleisiin trikoohousuihin.
[Suom. Juhani Konkka]
Hammassärky
Lošadinaja familija
Kaikki Olga Ivanovnan ystävät ja hyvät tuttavat olivat hänen häissänsä. ”Katsokaapa häntä: hänessä on jotakin, eikö totta?” puheli Olga Ivanovna ystävilleen nyökäten mieheensä päin ja aivan kuin haluten selittää, miksi hän oli mennyt naimisiin vaatimattoman ja melkoisen tavallisen miehen kanssa, joka ei ollut missään suhteessa huomattava.
[Suom. Reino Silvanto ja Erkki Valkeila]
Arkkitehti Dimitri Osipovitš Vaksin palasi kaupungista huvilalleen juuri pidetyn spiritistisen istunnon tuoreet vaikutelmat mielessään.
[Suom. Juhani Konkka]
Herra postimestarin luona
V potštovom otdelenii
Me hautasimme tuonaan vanhan postimestarimme, herra Sladkopertsevin, nuoren vaimon. Kätkettyämme kaunottaren maan poveen me esi-isäimme tavan mukaan palasimme vainajan asuntoon, herra postimestarin luo, "muistelemaan" vainajaa.
Kun pannukakut oli tuotu pöytään, alkoi leskivanhus itkeä katkerasti ja sanoi:
– Kuinka punaposkisia nuo pannukakut ovat, ihan kuin vaimo vainajani posket. Ja niin sieviä sitten!
[Suom. Reino Silvanto]
Herra salaneuvos
Tainyi sovetnik
Huhtikuun alussa vuonna 1870 äitini Klavdia Arhipovna, luutnantin leski, sai Ivan-veljeltään, salaneuvokselta, kirjeen, jossa muun ohessa sanottiin: »Maksatautini on pakottanut minut oleskelemaan joka kesä ulkomailla, mutta koska minulla ei nyt ole liikeneviä varoja matkustaakseni Marienbadiin, on melko mahdotonta, että tulen viettämään ensi kesän sinun luonasi Kotšujevkassa, rakas siskoni…»
[Suom. Juhani Konkka]
Hevosen kaltainen sukunimi
Lošadinaja familija
Hevosenkaltainen sukunimi
Lošadinaja familija | Лошадиная фамилия
Armeijasta eronneen kenraalimajuri Buldejevin hampaita särki. Hän huuhtoi suutaan votkalla ja konjakilla, pani kipeän hampaan koloon piipunperskoja, oopiumia, tärpättiä ja petrolia, voiteli poskea jodilla, työnsi korviinsa spriissä kostutettua pumpulia, mutta mikään aine ei auttanut tai sitten se aiheutti kuvotusta.
[Suom. Juhani Konkka]
Hevosmainen sukunimi
Lošadinaja familija
. . .
[Suom. A. R.]
Kuulkaa, isäntä! — huusi huoneessa N:o 47 asuva vihasta punottava ja räiskähtelevä everstinrouva Nashatyrina hotellin isännälle.
[Suom. Reino Silvanto]
Huudahdusmerkki
Vosklitsatelnyi znak
Huutomerkki
Vosklitsatelnyi znak
Jouluyönä Fefim Fomitš Perekladin, kollegion sihteeri, kävi nukkumaan pahoilla mielin, jopa loukkaantuneena. — Jätä minut rauhaan, senkin paha henki! ärähti hän kiukkuisesti vaimolleen, joka kysyi, minkä vuoksi hän oli niin synkkä.
[Suom. Juhani Konkka]
Huvilayhdyskunnan asemasillalla käveli edestakaisin äskettäin naimisiin mennyt aviopari. Mies piteli kättään vaimon uumilla, vaimo puristautui miestä vasten, ja molemmat olivat onnellisia.
[Suom. Juhani Konkka]
Ylikonduktööri Stytškinin luona istui eräänä hänen vapaapäivänään Ljubov Grigorjevna, edustavan näköinen, kuin parhaista vehnäjauhoista leivottu neljäkymmentävuotias nainen, joka välitti naimakauppoja ja hoiteli muitakin sellaisia tehtäviä, joista on tapana puhua vain kuiskaillen.
[Suom. Juhani Konkka]
. . .
[Suom. Juhani Konkka]
Häät kenraalin kera
Svadba s generalom
Eläkkeellä oleva kontra-amiraali Revunov-Karaulov, pienikokoinen, vanha ja kuivettunut ukko, palasi kerran torilta ja kantoi kiduksista elävää haukea. Hänen takanaan laahusti hänen keittäjättärensä Uljaana kainalossaan porkkanapussi ja nippu lehtitupakkaa, jota kunnianarvoisa amiraali käytti »lutikoita, koita ja torakoita sekä muita hyönteisiä vastaan, jotka asustavat ihmisen ruumiissa tai hänen kodissaan».
[Suom. Juhani Konkka]
. . .
[Suom. nimeämätön]
Sivuston sisältöä
Anton Tšehovin suomennetut kertomukset
Kirjoja, kansia hyllystämme (49)
S T O P
N.B.
Mitäs vanhoista | Martti Anhava on poikkeillut perinteestä uuden Tšehov-suomennoskokoelmansa nimistössä. Rantakadulla on kyllä esiintynyt rouva aiemminkin, mutta koirasta on nyt ensi kertaa tullut hauva. Kohtaamme siis Hauvarouvan, emme naista ja sylikoiraa.
14.11.2025 · 14
Palaute
Tommi Salonen
tommi.salonen at iki.fi