#

| Asiasanat |

Tekstejä & muuta

Asuin silloin korkealla

Asuin silloin korkealla ja näin kauas yli rautasillan ruosteisten palkkien ja yli kosken mustan veden. Asuin korkealla ja näin iltaisin, kuinka valot syttyivät harjutiellä mäntyjen takana ja rantakadun lyhdyissä lehmusten alla. Asuin korkealla, näin valoja ja elämää, tummia hahmoja rantakadulla jotka hetkeksi astuivat lyhtyjen valopiiriin ja siitä taas hävisivät, matkalla kohden kaupunkia ja odottavan yön lupauksia, jotkut seurassa, jotkut pareittain, joku yksin. Ja olin ikkunassa vielä yöllä kun he palasivat kulkien lyhdyn alta lyhdyn alle, seurassa, kaksin, joku yksin.

Asuin korkealla, näin valoja ja elämää, ja usein näin kuoleman kiitävät siniset valot. Joskus ne pysähtyivät ja ryömivät läikehtien talojen seinille ja heijastivat kasvoni ikkunaruudusta. Katsoin kasvojani ikkunassa, näin silmät, suun, nenänpielestä lähtevät juonteet, ja näin kuoleman kylmien valojen tanssin otsallani. Silloin käännyin ja kuljin läpi huoneitteni ja etsin kaikki katkaisimet ja sytytin kaikki valot, ja kiersin vielä valaistut huoneeni uudelleen ennen kuin palasin ikkunaan.

Ja kun palasin ikkunaan ja katsoin kadulle, näin valojen syttyneen kaikkiin taloihin kaikkiin ikkunoihin, ja joka ikkunassa oli ihminen. Ja joka ikkunasta ihminen katsoi lujasti alas siniseen läikkeeseen, ja kaikki he tiesivät ja kaikki he ymmärsivät mutta yksikään ei kääntänyt katsettaan.

(Julkaistu WordPress-blogissa 16.10.2008)

Asiasanat: elämä

16.10.2008 · 16

Mokkatakkeja

J. Jukola lausui erään kohtalokkaan lopun saaneen joulusaunan aikaisemmassa ja auvoisammassa vaiheessa nämä usein siteeratut sanat: ”Niin sinkoilee täällä miehen aatos; ja ken taitaa viskellä verkkoja sen teille?”

Juhani oli oikeassa; mielleyhtymät, assosiaatiot, konnotaatiot saavat ajatukset sinkoilemaan milloin mihinkin. Niin pitkälle Juhani ei kuitenkaan osannut aavistella että joskus maailmassa verkkoja ei suinkaan heitellä ajatusten teille vain niitä kampittamaan vaan verkkoja vieläpä tarkoituksella rakennetaan sinkoilua helpottamaan.

Niinpä minäkin näin verkossa kuinka Yrsa Tiuski kirjoittaa vanhasta mokkatakistaan, jota hän kutsuu rakkaimmaksi takikseen ikinä. Takki on maailman kauneimman värinen ja näyttää ainakin parista kulmasta katsottuna jotakuinkin istuvalta, Yrsa jatkaa.

Hei kun luin Yrsan tekstin tuosta verrattomasta vuosikertatakista, aatokseni sinkoili kolmeen muuhun mokkatakkiin. Kaksi niistä on levykannessa Bob Dylanin päällä ja kolmas on joskus ollut minun päälläni. Dylanin takit oletan mokkatakeiksi; vaateasiantunteva lukija voi klikata levylinkkejä, tutkia kansikuvia ja esittää oikaisupyynnön jos tarpeen.

The Freewheelin’ Bob Dylan -levyn kannessa viluisen näköinen Dylan kulkee jotain New Yorkin talvista katua yhdessä tyttöystävänsä Suze Rotolon kanssa. Dylanin mokkatakki näyttää aika kevyeltä, Suze on pukeutunut lämpimämmin. Parikymppiset nuoret hymyilevät ja vaikuttavat onnellisilta, mutta tuossa vaiheessa heidän suhteensa oli jo päättymässä monenlaisten jännitteiden repiessä sitä. Dylan on viitannut suhteeseen Freewheelin’-levyn lauluissa Down the Highway ja Don’t Think Twice, It’s All Right ja vielä Another Side of Bob Dylan -levyn biisissä Ballad in Plain D, jossa hän kuvailee Suzen Carla-sisarta melkoisen ilkeästi ja kostonhimoisesti.

Toinen mokkatakkinen levy, Blonde on Blonde, on Dylanin ensimmäinen kaksois-LP ja yksi hänen hienoimpia levyjään. Vai mitä sanotte esim. näistä: I Want You, Stuck Inside Of Mobile With The Memphis Blues Again, Just Like a Woman, One of Us Must Know, Sad-Eyed Lady of the Lowlands, Rainy Day Women # 12 & 35 ja tietysti Visions of Johanna, jossa The ghost of ‘lectricity howls in the bones of her face. Tämän levyn kannessa tuimailmeinen Dylan on jo pitkätukkainen ja taiteilijanlaadustaan tietoinen rock-mies eikä enää ensimmäisten levyjensä folk- ja protestilaulaja, ulkoasultaan kaukana esim. The Times They Are A-Changin’ -levyn kannesta, jossa hänen on kauniisti sanottu olleen “at his most Woody Guthriesque”.

Kolmas takki, se toistaiseksi levykanteen päätymätön, nojaili aikoinaan monet välitunnit lyseon kunnianarvoisan päärakennuksen jykevään kivijalkaan, kulki kirpeässä syysilmassa läpi Sibeliuspuiston vaahterasta kahisevien käytävien, sai ikuisen muistomerkin rintapieleensä kananmunanheiton maailmanennätyskokeesta Vehkojan pelloilla, riippuu nyt lasten mummolan varastossa ja mahtuu edelleen päälleni muistomerkkeineen.

(Julkaistu WordPress-blogissa 18.8.2008)

Asiasanat: Dylan, Bob · musiikki

18.8.2008 · 6

Olihan se vähän

− Olihan se vähän sellaista, miehen kuultiin sanovan
Kun häntä vietiin pois eikä ollut enää mitään nähtävää
En koko aikana oikein löytänyt asentoani, en itseäni
Viimein kun oikein pahalta tuntui, kurkotin kohti peiliä
Mutta silloin sumujen savut olivat jo laskeutuneet
Niin käperryin ja näin portin ja laattakäytävän
Ja tiesin että kun ne tulisivat
Ne eivät astuisi laatoille

(Julkaistu WordPress-blogissa 26.7.2008)

Asiasanat: elämä

26.7.2008 · 58

Jälleennäkeminen

Menin kahville helteiselle Havis Amandan aukiolle, siihen uuteen kojuun jossa on punavalkoruutuiset pöytäliinat. – Kahvi, croissantti, kiitos. – Laitetaanko hilloa? – Voi, meillä ei kortti käy. Löytyi käteistä, se kävi, löytyi pieni purkki mansikkahilloa.

Söin, join, varoin lokkeja ja varjelin pahvilautasta lentämästä tuuleen. Lopuksi tartuin tyhjään hillopurkkiin ja tarkastelin etikettiä. Strawberry…28g. Wilkin & Sons, estd. 1895. Wilkin… Hätkähdin. Wilkin? Tiptree, Essex, England? Kyllä, kyllä, se sama kylä, se sama tila jossa olin joskus vuosia sitten viettänyt kesän sekalaisissa töissä, leikellyt luumupuita, poiminut mansikoita, kulkenut Englannin mullasta mustin polvin ja kynnenalusin.

Katselin etikettiä Havis Amandan aukiolla ja etiketin takaa nousi kasvoja ja muistoja. Nousi vanha Tom, reilu työnjohtaja irlantilaisaksentteineen, nousi Mr Abel, isäntämme jonka elämäniloa ilta illalta koettelivat huolimattomien paahtajien toaster jamit, nousi hänen verevä serbialaisvaimonsa joka pitkin viikkoa loihti puddingin puddingin perään. Nousivat aikaiset aamut, traktorikyydit, ruokiksen kolmioleivät, iltaiset jalkapallomatsit tyttöjen asuntolan edustalla, The Razor’s Edge sateisina viikonloppuina kun ei viitsinyt lähteä Lontooseen, pubit joista kauempana ollut The Ship oli pienempi, perinteisempi ja tunnelmallisempi.

Ja nousi sekin viileä ilta kun palasimme The Shipistä majapaikkaamme. Kuljimme taas tuttua oikopolkua niityn halki, Essexin kasteiset nurmet tarttuivat farkkujemme lahkeisiin. Janet, sweet Janet kulki vierelläni, sanoi palelevansa ja ihan jo odottavansa iltakaakaota, vilkaisi sitten oudosti kulmiensa alta ja naurahti. Katsoin Janetia ja hämärtyvää maata ja taivasta, ja mieleeni tulivat syksy ja tähdet ja yöt kun en enää olisi täällä. Chester kulki tummana omissa ajatuksissaan, Mytty oli näkevinään jotain liikettä alarinteellä luumutarhan kohdalla, Kenji ja Hiroshi tikkasivat lyhyttä askeltaan ja nyökkäilivät vaikkeivät ymmärtäneet, Eric näki vain Colleenin joka oli kaikkien odottamatta ihastunut häneen, ja tietysti mukana Kähkönen joka oli kävelyttämässä kiteeläistä ryhmysauvaansa ympäri Euroopan ja oli sillä reissullaan sattunut kyläämme, Kähkönen laihana ja vähissä rahoissaan, Kähkönen josta me kaikki olimme huolissamme. Niin, Kähkönen ja Mytty ja Eric ja Janet, Essexin kasteiset nurmet, Janetin farkut ja Janetin sievä nenä ja kaakaomuki.

Ja nekin joita me emme koskaan saaneet mukaamme. Yläluokkaiset egyptiläistytöt, silmät kuin kosteaa hiiltä, ja hienopiirteinen törröttävärintainen puolatar jonka otsahiukset näyttivät vaativan herkeämätöntä kohentelua. Ja sekin josta ei silloin ennen ollut niin väliä, koko puolalaisryhmän esiliina, etu- sekä takakireä rillipää jolle Marco antoi lisänimen ”shit with glasses”…

Kaunis Amanda hehkui helteessä edessäni. Tiptreen viileä ilta ja sen polut ja sen poluilla kulkijat olivat kaukana takana. Suljin hiljaa purkin kannen ja nousin ja lähdin.

(Julkaistu WordPress-blogissa 6.7.2008)

Asiasanat: muistot · Tiptree

6.7.2008 · 2

Kerran

Kerran kesällä kiipesin yksin pohjoissuomalaisen S:n kirkonkylän huojuvahkoon näkötorniin. Torni oli mäntyisen harjun laella. Pääni yläpuolella erottuivat männynoksat heinäkuun yön haaleata taivasta vasten, latvusten lomassa lentelivät hämärään havahtuneet lepakot. Siellä me kaartuvan rantaharjun kesäöiset olemassaolijat harjoitimme lajien välistä ystävyyttä toinen toistamme omimmilla aisteillamme tutkaillen.

Kerran tähän asti ainoalla Italian-matkallani minut kutsui merestä seireenin laulu. Sitä seuratessani jouduin R:n kaupungin vanhaan katedraaliin, jossa arvatenkin paikallinen nuori neito lauloi kaikki paikallisen rajat ylittävän ihanalla äänellään Summertimea, ja häntä kuulemaan heräsivät holveistaan niin neitsyen ja apostolien patsaat kuin piispojen ja kardinaalien vuosisataiset luutkin.

Kerran opiskelurahoja tienatessani vietin juhannusyön H:n kaupungissa olevassa mielisairaalassa. Iltaöisellä kierroksellani pysähdyin taas juttelemaan potilas S:n kanssa. S:llä oli oma huone käytävän päässä lähellä parveketta. Seisoimme parvekkeella, nojasimme kaiteeseen. S:n huoneessa hehkuivat himmeinä ULA-radion valot, juhannusyön haitari soitti hiljaa. Puhelimme ja katselimme alas sairaalaan puistoon, nurmikon ylle noussutta hentoa usvaa, juhlakuntoon haravoituja hiekkakäytäviä ja käytävien varrella nukkuvia lehmuksia, ja S:n huoneesta meitä taas katseli koko hänen entinen, menetetty elämänsä rippikuvien ja ylioppilaskuvien nuorin, toiveikkain silmin.

Kerran jokaisen työmatkan aikana pudotan kirjan ja teroitan katseeni K:n asemalta etelään sijaitsevan seisakkeen kohdilla ja mietin, josko minun jo tällä kerralla suodaan nähdä Korson Welles, jota näkemistä olen ollut tuomittu odottamaan aina siitä kun näin Kolmannen miehen jossain nuoruuden elokuvakerhossa.

(Julkaistu WordPress-blogissa 1.7.2008)

Asiasanat: muistot

1.7.2008 · 60

edellinen | Sivu 5

  1    2    3    4    5  

Asiasanat#

  A  · Aaltonen, Juhani  · Ahola, Suvi  · Anhava, Martti   B  · Bardit  · Bashung, Alain  · Berliini   C  · Cheung, Steven  · Cochran, Eddie  · Cohen, Marcel   D  · Dylan, Bob   E  · elämä  · esineet   F  · Fitzgerald, F Scott   G  · Greenfields   H  · Haavisto, Susanna  · Helen  · Helenius, Mikko  · Helsinki  · Hesari  · Humppilan lasitehdas  · Häme  · Hämeenlinna   I  · ihmisen osa  · In English   J  · J. D. Vance  · Jääpuisto   K  · Kampanellis, Iakovos  · kirjankansia hyllystämme  · kirjat  · Kivi, Aleksis  · kuolema   L  · lainaukset  · Lauantain toivotut levyt  · Lepistö, Markku  · life  · luistelu   M  · Mauthausen  · memories  · Meri, Veijo  · muistot  · music  · musiikki  · Mårtenson, Lasse   N  · Nobel Peace Prize   Q  · Qobuz   R  · Rautatiemuseo   S  · Saijonmaa, Arja  · Saksa  · Seitsemän veljestä  · skating  · syksy  · sähkön hinta   T  · Taube, Evert  · Taube, Sven-Bertil  · televisio  · Theodorakis, Mikis  · tiloja  · Tiptree  · Trump, Donald  · Tšehov, Anton   U  · United States   V  · valokuvat  · video   W  · White House  · Wiehe, Mikael   Y  · Yle  · Yle Teema   Z  · Zetterlund, Monica  · Zusi Bahnsimulatoren

Sivuston sisältöä

Kirjankansi hyllystämme

Anton Tšehovin suomennetut kertomukset

Tekstejä & muuta

Kirjoja, kansia hyllystämme (100)

Hyvinkäänkylän Lämpö & Vilu

 S    T    O    P