#

<

Ohukainen ja Paksukainen ja Ohukainen

Asuin silloin korkealla

>

Kymmenen ratapölkkyä ylikäytävästä

Kymmenen ratapölkkyä ylikäytävästä Haminaan päin oli talvella ollut kuollut koira. Se oli yöllä jäänyt junan alle. Koira ei ensin näyttänyt kovin pahalta, mutta lähempänä huomasi, kuinka sen silmät tuijottivat mitään näkemättä ja tuuhea häntä oli velttona ja kuinka kauniiseen turkkiin repeytynyt haava ammotti riekaleina kyljessä. Ratavartija korjasi koiran iltaan mennessä pois.

Kuumina kesäpäivinä kun kuljimme sahan tietä siitä ohi joelle uimaan ja pietaryrtit tuoksuivat ja ratapölkyt tuoksuivat, koira tuli aina mieleen ja toi mieleen senkin mikä oli tapahtunut toisessa kaupungissa toisen luokan keväällä, sen minkä olin koulutiellä joutunut näkemään vaikka isä yritti minua kiirehtiä, sen minkä takia se yksi tyttö lähti heti koulusta takaisin kotiin, sen minkä takia aikuiset illalla vihaisina toistelivat jonkun kuorma-autokuskin nimeä, sen minkä takia Maan korvessa alkoi vähitellen tuntua niin todelta ja niin valheelta.

Asiasanat: kuolema · muistot

27.9.2025 · Tekstejä & kuvia

Sivuston sisältöä

Kirjankansi hyllystämme

Anton Tšehovin suomennetut kertomukset

Tekstejä

Kirjoja, kansia hyllystämme (52)

Hyvinkäänkylän Lämpö & Vilu

 S    T    O    P 

N.B.

Kaikki | In English