alkuun
alkuun
t

Anton Tšehovin suomennetut kertomukset

Tšehov-sisältöni on kutistunut vain kertomuksia, tai novelleja, käsittäväksi. Näille sivuille on koottu (melkein) kaikki Tšehovin kertomukset, joista minulla on suomennostieto. Kertomuksia on 215 216 217. Viimeisin lisäys on Paaston aattona, lisätty 30.1.24. Monista kertomuksista on tehty useita suomennoksia, mutta kaikista ei sivuillani ole tarkkoja julkaisutietoja.

Jonkinlainen luettelo Tšehov-julkaisuista löytyy sivuiltani täältä ja Tšehovista kirjoitetusta täältä. Kansalliskirjaston Digi-palvelusta löytyviä varhaisia suomennoksia olen koonnut tänne.

Olen poistanut pitkään toimimattomina olleille niv.ru-sivuille johtaneet alkutekstilinkit, joita oli reippaasti yli puolet kaikista. Korvaan ne vähitellen toimivilla linkeillä. Nyt korvaamatta on vielä 108.

A    E    G    H    I    J    K    L    M    N    O    P    R    S    T    U    V    Y 

V

Vaikuttava puolustusasianajaja

Slutšai iz sudebnoi praktiki
Случай из судебной практики
1883 · Zritel

. . .

Vaimoni

Žena
Жена
1892 · Severnyi vestnik

Olin saanut tällaisen kirjeen: "Armollinen herra Pavel Andrejevitš! Ei kovinkaan kaukana teistä, nimittäin Pjostrovon kylässä, tapahtuu murheellisia asioita, joista katson olevani velvollinen ilmoittamaan. Kaikki tuon kylän talonpojat möivät omaisuutensa ja lähtivät muuttamaan Tomskin kuvernementtiin, mutta eivät päässeet perille ja tulivat takaisin.

Vaimoväkeä

Baby
Бабы
1891 · Novoje vremja

Raibushon kylässä kohoaa korkealla kivijalalla kaksikerroksinen rautakattoinen talo aivan vastapäätä kirkkoa. Alikerrassa asuu perheineen isäntä itse, Filip Ivanov Kashin, liikanimeltään Djudja, mutta ylikerrassa, jossa kesäisin on kovin kuuma ja talvisin kovin kylmä, asustavat matkoillaan ohikulkevat virkamiehet, kauppiaat ja tilanomistajat.

Vanha talo

Staryi dom
Старый дом
1887 · Peterburgskaja gazeta

Vanha talo oli purettava, jotta sen paikalle voitaisiin rakentaa uusi. Kuljetin arkkitehtiä tyhjissä huoneissa ja kerroin hänelle monenlaisia juttuja. Repaleiset seinäpaperit, sameat ikkunaruudut, mustat uunit — kaikki tämä toi mieleen menneitä taloon liittyviä muistoja.

Vanhuus

Starost
Старость
1885 · Oskolki

Arkkitehti, valtioneuvos Uzelkov saapui kotikaupunkiinsa, jonne hänet oli kutsuttu entistämään hautausmaan kirkkoa. Tässä kaupungissa hän oli syntynyt, opiskellut, kasvanut ja mennyt naimisiin, mutta poistuttuaan junanvaunusta hän oli tuskin tuntea sitä.

Varkaita

Vory
Воры
1890 · Novoje vremja

Välskäri Jergunov, tyhjänpäiväinen ihminen, joka tunnettiin kihlakunnassa myös suurena kerskailijana ja juoppona, palasi eräänä pyhäiltana Repinosta, missä hän oli ollut tekemässä ostoksia sairaalalle.

Vedonlyönti

Pari
Пари
1889 · Novoje vremja

Oli pimeä syysyö. Vanha pankkiiri käveli työhuoneessaan nurkasta nurkkaan ja muisteli, kuinka viisitoista vuotta sitten syksyllä hänen luokseen oli kokoonnuttu viettämään iltaa.

Verotshka

Verotška
Верочка
1887 · Novoje vremja

Ivan Aleksejevitsh Ognev muistaa, kuinka sinä elokuisena iltana avasi helistellen lasioven ja astui kuistiin. Silloin hänen yllään oli ohut viitta ja päässään leveälierinen olkihattu, joka nyt virui tomun peittämänä sängyn alla ratsusaappaiden joukossa.

Vieraalla maalla

Na tšužbine
На чужбине
1885 · Oskolki

On sunnuntai, kesäpäivä. Tilanomistaja Kamyshev istuu ruokasalissaan runsaan aamiaispöydän ääressä syöden hitaasti. Siisti, sileäksi ajeltu vanha ranskalainen herrasmies, nimeltä Champoun söi yhdessä hänen kanssaan.

Viholliset

Vragi
Враги
1887 · Novoje vremja

Pimeänä syyskuun iltana, kellon käydessä kymmentä kuoli kurkkumätään zemstvon lääkärin, tohtori Kirilovin ainoa poika, kuusivuotias Andrei. Äidin juuri laskeutuessa ensimmäisen syvän epätoivon puuskassa polvilleen lapsen vuoteen viereen eteisessä soi äkkiä ovikello vaativasti.

Viimeinen naismohikaani

Poslednaja mogikanša
Последняя могиканша
1885 · Peterburgskaja gazeta

Minä ja tilanomistaja, virastaan eronnut esikuntaratsumestari Dokukin, jonka luona olin keväällä vieraissa, istuimme eräänä kauniina kevätaamuna isoäidin nojatuoleissa ja katselimme ikkunasta ulos.

Viisas talonmies

Umnyi dvornik
Умный дворник
1883 · Zritel

Talonmies Filip seisoi keskellä keittiötä ja piti nuhdesaarnaa. Häntä kuuntelivat miespalvelijat, kuski, kaksi sisäkköä, kokki, keittäjätär ja kaksi apukokkia, jotka olivat kokin omia lapsia. Joka aamu talonmies saarnasi jotakin, ja tänä aamuna hänen puheensa sisältönä oli valistus.

Virkamatkalla

Po delam služby
По делам службы
1899 · Knižki nedeli

Virkaatekevä tutkintotuomari ja piirilääkäri olivat menossa Syrnjan kylään tekemään ruumiinavausta. Matkalla heidät tapasi pyry, he ajoivat kauan eksyksissä eivätkä tulleet perille puolenpäivän aikaan, kuten olivat aikoneet, vaan vasta illalla, kun oli jo pimeä. He menivät kunnantuvalle yöksi.

Virkamiehen kuolema

Smert tšinovnika
Смерть чиновника
1883 · Oskolki

Eräänä kauniina iltana istui vähemmän kaunis ulosottomies Ivan Dmitritš Tšervjakov teatterin toisessa nojatuolirivissä ja katseli kiikarilla "Cornevillen kelloja". Hän katseli ja tunsi olevansa autuuden huipulla. Mutta yhtäkkiä ... Kertomuksissa esiintyy usein tuo "yhtäkkiä".

Virkateitä

Mnogo bumagi
Много бумаги
1886 · Oskolki

"Minulla on kunnia nöyrimmästi ilmottaa: 8 p. tätä marraskuuta on huomattu tauti kahdessa pojassa, jotka lapset koulusta tultuaan sanoivat, että muutkin koululaiset sairastavat kurkkutautia ja koko ruumis on rokahtumilla, ne käyvät kunnan koulua Sharowissa. 19 p. marraskuuta 1885. Kylänvanhin Jefim Kirilow."

Virkatutkinto

Ekzamen na tšin
Экзамен на чин
1884 · Oskolki

"Maantieteen opettaja Halkin vihaa minua, uskokaa pois, enkä minä tänään läpäise suorittaessani hänelle virkatutkintoa", puhui X:n postitoimiston vastaanottaja Jefim Zaharyitš Fendrikov hermostuneena

Voittolippu

Vyigryšnyi bilet
Выигрышный билет
1887 · Peterburgskaja gazeta

Ivan Dmitritsh, keskiluokan mies, joka perheineen vuosittain kuluttaa tuhatkaksisataa ruplaa ja on sangen tyytyväinen kahtaloonsa, istahti kerran illallisen jälkeen sohvaan

Volodja

Volodja
Володя
1887 · Peterburgskaja gazeta

Kesäisenä sunnuntai-iltana kello viiden aikaan istui Volodja, seitsentoistavuotias, sairaaloinen, ruma ja ujo nuorukainen Shumihinin huvilan lehtimajassa ja ikävöi.